Skönlitteratur, Stadsbiblioteket Global

Detalj ur omslaget till "Pielisen rannalla". Compania Comder HB.

Pielisen rannalta Götajoen ääreen

Publicerat 5 november 2013 | Av |

Pielisen rannalla är titeln på sverigefinska författaren Maria Larséns första bok. 2013 kom fortsättningen Kallis synnyinmaa. I första boken minns huvudpersonen Anne sin uppväxt i Norra-Karelen på 1940- och 50-talet. I andra boken är det 1960-tal och Anne flyttar till Göteborg. Eftersom böckerna är på finska blir också detta boktips på finska.

Maria Larsén, s. 1941, on tehnyt sen jota monet meistä unelmoivat mielessään. Vuosikymmenien kypsymisajan jälkeen hän laittoi ajatukset kirjan kirjoittamisesta paperille. Keväällä 2013 ilmestyi hänen toinen teoksensa Kallis synnyinmaa, jonka julkaisutilaisuus pidettiin toukokuussa Göteborgin kaupunginkirjasto Globalissa. Vuotta aikaisemmin, 2012, syntyi esikoisteos Pielisen rannalla.

Ensiteoksessaan Pielisen rannalla Maria Larsén kirjoittaa lapsuuden muistoistaan Pohjois-Karjalassa. Kertomus alkaa tammikuussa 1944, jatkosodan vielä uhatessa samaisen vuoden syyskuuhun, jolloin kirjan päähenkilö Anne istuu lempipaikallaan pöydän alla leikkimässä räsynukkensa kanssa. Pian kolmivuotias tyttö ei ymmärrä, mutta vaistoaa mummon ja muiden aikuisten käyttäytyessä kovin hiljaisina että jotain ikävää on tapahtunut. Larsénin teos ajoittuu 40- ja 50-luvun arkeen ja aikaan, joka vaati työtä ja uhrauksia sodan ja myöhemmin sotakorvauksien ikeen alla taistelevalta kansalta. Kurjuus tai köyhyys ei kuitenkaan väritä Maria Larsénin tekstiä, hän kuvaa lämminhenkisesti teoksen henkilöitä, Pohjois-Karjalan maaseutua ja sen arkista elämää johon myös vastoinkäymiset kuuluivat. Kirjailija on sinne tänne lisännyt uutisia, joista lukija saa aikakuvan missä vuodessa mennään.

Maria Larsénin toinen kirja Kallis synnyinmaa jatkaa siitä mistä ensimmäinen päättyi. Maalaiselämän tapahtumattomuuteen kyllästyneenä kirjan päähenkilö Anne muutti edellisessä kirjassa sisarensa luo Helsinkiin. Kaupunkilaiselämä alkoi lapsenvahdin toimessa jonka jälkeen työpaikat vaihtuivat muutamaan kerran kunnes kaukokaipuu vei nuoren naisen Ruotsiin, Göteborgiin.

Larsén kirjoittaa joustavasti ja mukaansatempaavasti Annen tarinaa, joka kuvaa maahanmuuttajan tunteet, tapahtumat ja kokemukset vieraassa maassa. 60-luvun Göteborg maalautuu esiin sen aikaisena tekstiiliteollisuuskaupunkina, jossa asunnot olivat ilman mukavuuksia, Gårdan purkutalot vielä purkamatta. Arjen työt kuluivat Stampenin kaupunginosassa toimivassa ompelimossa ja huvit Valhallan uimahallissa jossa Anne poikkesi useamman kerran viikossa sekä tanssi-illat Rondossa, joka oli kaupungin suosituimpia tanssipaikkoja 60–70-luvulla.

Maria Larsén myöntää ottaneensa tositapahtumia omasta elämästään kertomuksiinsa. Hän on elättänyt ajatusta kirjoittaa kirjan ”kaiken ikänsä”, muistiinpanoja tai päiväkirjoja ei hänellä ole ollut alkaessaan kirjoittamisen. Muistot tulivat kirjoittaessa, Larsén kertoo, ja mitä enemmän muisteli niin aina tuli mieleen jotain uutta. Maria Larsénin sisar, myös kuvattuna molemmissa teoksissa, on pitänyt kirjoista ja tunnistanut tapahtumat.

Maria Larsénin teokset kiinnostavat historiallisena välähdyksenä Suomen sodanjälkeiseen elämään, sekä kertovat yhden siirtolaistarinan monien joukossa. Larsén suosittelee kaikkia kirjoittamaan, sillä meillä jokaisella on oma tarinamme, jonka voisimme myös siirtää paperille.

Kysymykseen, josko pian tulee uusi teos, vastaa Larsén ettei vielä tiedä… tarinoita on kylläkin tietokoneen muistissa.

Maria Larsénin voit tavata Ruotsinsuomalaisella Kirja- ja kulttuurimessuilla 9. marraskuuta, klo 11–18, Tukholman Suomen Instituutissa.

Teksti on aikaisemmin julkaistu Liekki-lehdessä, nro 3/13, joka on ruotsinsuomalainen kulttuurilehti.